Miehen tila

Blogi 26.7.2018 MIEHEN TILA

Mikä on miehen tila? Tähän kysymykseen olen viime aikoina törmännyt useaan otteeseen. Kysyjänä on usein ollut nainen.

Tarkoitetaanko tällä psyykkistä vai fyysistä tilaa - itsekseen pohdiskelua vai jotakin verstashuonetta? 

Molemmat tilat liittyvät toisiinsa. Jos ihmisellä on tilaa tehdä itselleen mieleisiä asioita, tämä varmasti edistää hänen henkistä hyvinvointiaan.
Henkinen ja fyysinen hyvinvointi auttavat selviytymään arjen kuormittavistakin tilanteista. Miehellä terveellinen ruokavalio ja sopiva määrä fyysistä kuormittavuutta nostaa myös testosteronitasoa.

Fyysinen hyvinvointi ja kuormittavuus ei välttämättä tarkoita mitään urheilusuoritusta. Se voi olla remontointia tai vaikkapa auton ropaamista - mitä tahansa käsillä tekemistä, mikä tuottaa mielihyvää ja mihin voi uppoutua arjen keskellä. Omaa tilaa tämäkin.

On hyvä erottaa hyvinvointia lisäävä rentouttava toiminta suorittamisesta, jonka takana voi olla jokin prosessi alitajunnassa.

Itselleni juoksemisesta tuli pakonomaista. Lenkkeilin todella paljon ja juoksin kolme maratonia. Olin elänyt henkisesti kuormittavia aikoja. Muutimme Kuusamosta takaisin Hämeeseen, ja koin tämän vahvasti epäonnistumiseksi.

Samalla avioliitto lasteni äidin kanssa alkoi rakoilla.
Juostessani otin ajatuksilleni niiden tarvitsemaa vapaata tilaa ja laitoin elämäni palasia kohdalleen. Kävin läpi mennyttä elämää ja mietin tulevaisuutta. Aikani juostuani palaset loksahtelivat paikoilleen.
Loppui juokseminen, mutta päättyi avioliittokin.

Ylettömän suorittamisen takana voi siis olla jotain, mikä pakottaa liikkeelle ja toimintaan. Jos huomaat läheisesi kääntyvän näin itseensä, anna hänelle tilaa ja aikaa. Ratkaisu voi löytyä. Täydellinen sulkeutuminen on eri asia ja tällöin saattaa olla tarpeen ulkopuolinen apu.

Väitetään, että miehet sulkeutuvat omaan tilaansa liiaksikin eivätkä puhu. Varmasti totta monien kohdalla, mutta minun uskoni uusiin sukupolviin on vankkumaton. Nuoremmat miehet osaavat puhua, hakea ongelmiin yhdessä ratkaisuja ja osoittaa tunteitaan ihan eri tavalla kuin minun sukupolveni. Nuoret jättävät historian taakan taakseen. Muutosta tapahtuu ja hyvä niin. Ketään ei ole tuomittu umpimieliseksi tai puhumattomaksi.

                                              Kuvituskuva Googlesta.

Loppui juokseminen, mutta niin päättyi avioliittokin.

Naisille on usein helpompaa nojautua ystäviin, keskustella ja miettiä porukalla, jakaa tilansa ja kokea yhdessä. 

Ilokseni olen saanut vierailla muutamissa miesten piireissä eli paikoissa ja tiloissa, missä miehet voivat luottamuksella ja miesten kesken puhua mieltään painavista asioista. Miehet saattavat kantaa mukanaan monenlaisista paineita ja murheita.

On hienoa, että miehilläkin on mahdollisuuksia jakaa ajatuksiaan ennestään tuntemattomille ihmisille, jotka eivät tuomitse eivätkä jälkeenpäin kysele. Voin vain suositella tätä tapaa käsitellä oman elämän haasteita.

Minun selviytymiskeinoni edellä mainitusta avioeroprosessista ei ehkä ollut se kaikkein toimivin, mutta en valinnut sitä tietoisesti. En silloin ymmärtänyt prosessoivani avioliittoani - minähän vain treenasin maratoneja varten. 
Tämä oli selkeästi alitajuinen prosessi, jonka olen vasta myöhemmin käsittänyt. 

En tosin usko että lopputulos olisi toinen vaikka olisin käsitellyt asioita jollakin muulla tavalla. Sen tiedän, että nyt olen onnellinen ja tyytyväinen elämääni. Olen löytänyt elämäni rakkauden ja maailman parhaan ystävän. 

Hyvässä parisuhteessa on tilaa hengittää ja harrastaa. Mitä enemmän kahlitsemme toisiamme, sitä enemmän loitonemme toisistamme. 
Antakaamme siis tilaa ja ottakaamme sitä itsellemmekin. Vaikka elämme parisuhteessa ja yhteisessä maailmassa, jokaisella on oma tapansa ottaa tilansa ja käsitellä ajatuksiaan ja ongelmiaan.

Kuinka antaa tilaa? Voiko puhuminen auttaa? 

Minä olen Petri Sirén ja tämä on Miehen mitta-blogi