sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Vieraileeko menneisyys luonasi?


Kun menneisyys vierailee luonasi, anna sen tulla. Anna sen myös mennä.

Lapsesta saakka minulla on ollut taito ”unohtaa” menneiden aikojen noloja tapahtumia. Olen luullut sen olevan minulle hyväksi.

Myöhemmin olen ymmärtänyt, miten oman häpeän tutkiminen auttaa minua ymmärtämään itseäni. Miksi tunnen näin? Miksi reagoin niin vahvasti johonkin?

Lapsena minua hävetti nyt jo edesmennyt adoptioisäni, jonka alkoholinkäyttö aiheutti kiusallisia tilanteita. Nuoruusiässä koin olevani muita huonompi, kun vanhemmillani ei ollut varaa rahoittaa kaikkea mitä kaverini saivat. Kuljin ystäväperheeltä saaduissa vaatteissa ja varaa ei ollut oikein mihinkään. Aikuisiän omat nolot alkoholinhuuruiset hölmöilyt ja parisuhteessa tehdyt tyhmyydet ovat ihanasti ruokkineet häpeän tuntemuksiani.

Salailu ja maton alle lakaiseminen ei ole unohtamista vaan sitoo energiaa. Sanotaan, että ihminen on yhtä sairas kuin salaisuutensa. Kun olen kuorinut vanhoja, vahvoja kokemuksiani ja tuntemuksiani kuin sipulia kerros kerrokselta, tunnen olevani hiukan eheämpi ja vahvempi kuin aiemmin.


                                         Kuvituskuva googlesta.

Menneet ovat menneitä ja vain tulevaisuuteen voimme vaikuttaa. Tämä on yksi lempilauseistani. Kuitenkin menneiden tapahtumien antama oppi on syytä ottaa vastaan, jotta voisimme kehittyä. Vanhat häpeät ja virheet on ensin tiedostettava, jotta niistä voi oppia.

Kuinka päästä eroon häpeän tunteesta? Pitääkö siitä päästä eroon? Kun tunnistat häpeää ja noloja muistoja, voit opetella reagoimaan uudella tavalla. Mitä tämä kokemus tai ajatus aiheuttaa? Miltä se tuntuu kehossa, hengityksessä ja sydämen sykkeessä? Mitä ajatuksia se herättää? Yritä luopua turhasta itsekriittisyydestä tai reaktioiden tukahduttamisesta. Hengitä rauhassa, katsele omaa tilannettasi ja tiedosta olevasi tässä ja nyt, et missään aiemmassa.

Itse olen esimerkiksi huomannut tuntevani myötähäpeää vahvassa humalassa olevia tuttuja ihmisiä kohtaan. Kehoni jännittyy, syke nousee ja ärsyynnyn. Suustani saattaa tulla tilanteeseen nähden ylimitoitettuja sammakoita. Adoptioisäni kanssa koetut tilanteet heräävät henkiin ja huomaan sujahtavani menneisyyteen. Alan kantaa huolta ja pelätä, että kanssaihmiseni puhuu tyhmiä tai käyttäytyy typerästi. Alan kantaa vastuuta toisen toilailuista. 

Nyt olen oppinut ja sisäistänyt, että jokainen on itse vastuussa tekemisistään. Sen ei tarvitse tarkoittaa välinpitämättömyyttä, vaikka sekin voi olla joskus paikallaan.

Pelosta ja häpeästä vapautuminen ei ole helppoa eikä se tapahdu hetkessä. Jos voit puhua asiasta jonkun kanssa tai kirjoittaa vaikka itsellesi, se voi selvittää ajatuksiasi.

Lamaannuttava pelko voi olla myös seurausta jostain aiemmasta traumasta tai kokemuksesta, jota emme muista tai tiedosta. Jos et tunnista pelkosi lähdettä, voi olla hyvä arvioida asiaa ammattilaisen kanssa. Ihmisen reaktioihin yleensä on syynsä, eivät ne tyhjästä tule.

Menneisyys vierailee aina joskus luonamme, se on osa meitä, mutta sen ei tarvitse antaa tehdä pesää. Yksin ei tarvitse jäädä. Pitkäkin matka alkaa ensimmäisestä askeleesta.

sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Sinä siellä jossain


Ruuhkavuodet kuluttavat ja arki koettelee parisuhdetta. Mitä tehdä, jotta suhde pysyisi tuoreena? Näyttääkö sohvan kulmassa istuva puoliso edelleen häneltä johon ihastuit?

Olisiko nyt aika kohdata puolisosi uudelleen?

Kuinka voit tukea häntä, jotta hän olisi se paras versio itsestään? Sinun rakkaasi. Paras tiimikaverisi. Miten sietää joskus sitä huonoakin versiota sekä itsestään että tiimikaveristaan?

Yhteisen ajan etsiminen on tärkeää. Aikaa keskustella haaveista ja vaikka tulevaisuudesta. On hyvä myös puhua siitä, minkälaisia uhrauksia olette tehneet parisuhteenne eteen. Puhukaa arvostavasti ja toista kunnioittavasti. Rehellisyys.

Oletteko roolienne vankeja? Tuntuuko sinusta, että olet vastuussa kaikesta ja toinen ei tee yhteisten asioiden eteen mitään? Kuinka murtaa totutut rutiinit, joita vuosien varrella on rakentunut?

On hyvä huomata, että matkan varrella on kilpi saanut kolhuja ja kaikenlaista on sattunut.

Menneille emme enää voi mitään, mutta tulevaisuuteen voimme vaikuttaa. 

Joskus keskusteleminen on vaikeaa, mutta se on ainoa keino saada suhde uuteen liekkiin.

Tavoitatko ensi hetkien muistoja? Siellä on se mies tai nainen, johon ihastuit. Yhdessäkin voi muistella yhteistä matkaa.

Mitkä olivat ne piirteet, joihin ihastuit hänessä?

Muistatko kun kävitte elokuvissa, kävelyllä tai teitte yhdessä ruokaa? Muistatko, miten rakastunut olit? Kuinka osoititte rakkautta toisillenne?

Millä keinoin viettelit puolisoasi? Kuinka sait hänet nauramaan?

Muistatko vielä hetken, kun kohtasitte? Muistatko jännityksen ja kihelmöinnin? Ensisuudelman?
Mitä odotuksia sinulla oli teidän kahden tulevaisuudesta? Mitä odotuksia sinulla on nyt? Entä hänellä?

Onnen etsiminen alkaa itsestäsi. Jos olet tyytyväinen itseesi, onnea on helpompi löytää.

Valitsitte toisenne. Rakastitte toisianne. Vielä se on mahdollista. Voit rakastua puolisoosi uudelleen, jos vain haluat.

Muistatko minut?

Minä olen täällä vielä.

Kuoreni alla.

Rakkaudella.

Anna minulle aikaa, jotta voin palata.

Anna minulle tilaa, jotta voin halata.

Petri 2019-04-14

perjantai 8. maaliskuuta 2019

Naisilleni



Muistan sinut hento ja vaalea neito, joka tulit ja särjit nuoren sydämeni. Taisit olla ensirakkauteni. Olin varmaan neljäntoista. Kuinka koskikaan nähdä sinut parhaan kaverini kanssa. Ajattelin, että tästä ei selviä hengissä.

Muistan sinut ihanainen nainen, jonka hylkäsin, vaikka muuta lupailin. En uskaltanut sanoa sinulle suoraan. Satutin sinua. Olin nuori ja tyhmä.

Muistan sinut kaunokainen, jonka kanssa en osannut olla sillai. Kun luonto ei ajanutkaan tikanpoikaa puuhun. Voi kuinka silloin nolotti. Sinä olit niin paljon minua kypsempi.

Muistan sinut, jonka kanssa ujosti pussattiin kirkon portailla ja kesäyöt valvottiin puistoissa. Esitin kai aika kovaa jätkää. Tukka takussa ja kampa takataskussa.

Muistan sinut, jonka kanssa olin niin humalassa, että sammuin ja sinä hoivasit.

Muistan sinut, jolle en uskaltanut näyttää tunteitani, ettei minuun sattuisi.

Muistan sinut, aikuinen nainen. Leikin kotia kanssasi ja luulin, että se on loppuelämä. Sinua ei enää ole.

Hei, sinä entinen puolisoni. Kasvoimme yhdessä ja kasvatimme toisiamme. Kiitos siitä. Avioliittomme ei kestänyt loppuelämää, mutta se tuotti kolme hienoa lasta ja ainutlaatuisia aikoja.

Tyttäreni, elämäni naiset. Olette kasvattaneet minua miehenä, enemmän kuin tiedättekään. Rakastan teitä paljon.

Rakas puolisoni. Olet elämäni. Olet minulle tärkeä, paras mahdollinen, rakas. Haluan vanheta kanssasi.

Kiitos äitini. Synnytit ja menetit minut. Annoit minulle elämän.

Kiitos kasvattiäitini. Kasvatit kuin omaasi. Koettelin, et hylännyt.

Elämäni naiset, kiitos ja anteeksi. Olen satuttanut ja rakastanut. Olen ollut rakastettu ja haavoitettu. Olen onnekas, että olen kohdannut juuri sinut. Se kohtaaminen on ollut merkityksellinen.

Ihanaa naistenpäivää kaikille.

”The feminine is more powerful than the masculine.
The soft is more powerful than hard.
The water is more powerful than rock”

-OSHO-

"If you cannot respect women, you cannot respect anybody else -- because it is from women you come. The woman mothered you for nine months, then she took every care, she loved you for years. And then again... you can't live without a woman. She is your solace, your warmth. Life is very cold; the woman becomes your warmth. Life is very uninspiring; the woman becomes your inspiration. Life is very very arithmetical; the woman becomes your poetry. She gives grace to your life. She takes care of you. She loves you, she goes on loving you, tremendously, totally."

-OSHO-

torstai 21. helmikuuta 2019

Mitä onni on?



Oletko oman elämäsi Hannu Hanhi vai Aku Ankka?

Pitävätkö ihmiset itseään onnekkaina, koska heille tapahtuu hyviä asioita? Vai tapahtuuko heille hyviä asioita, koska he pitävät itseään onnekkaina? Näin kysyy Jari Sarasvuo podcastinsa esittelytekstissä.

Kuuntelin taannoin kyseisen podcastin ja vaikutuin siitä niin, että piti ihan blogia kirjoittaa. Minulla on tapana lähettää itselleni blogiaiheita sähköpostiini ja tämä teema on pompahdellut esiin jo jonkin aikaa. 

Onnellisuus on psykologi David Myersin mukaan läpitunkeva tunne siitä, että elämä on hyvää. Aristoteles ja Vanhan testamentin kirjoittajat korostivat hyveellistä elämää onnen lähteenä. 

Ahkeruus on hyvän onnen äiti.

Omien tekojen lisäksi onnellisuuteen vaikuttaa se, miten muut kohtelevat itseä. Myös oma ja läheisten ihmisten terveys ja riittävä toimeentulo lisäävät onnellisuutta.

Sonja Lyubomirsky ym. (2005) totesivat tutkimuskirjallisuuden osoittavan, että pitkän aikavälin onnellisuuden eroista eri ihmisten välillä 50 % riippuu geeneistä ja 10 % olosuhteista. Näin ollen keskimäärin 40 % riippuisi ihmisen omasta toiminnasta.

Onnellisuuteen vaikuttavia olosuhteita (10 %) olivat: 

  •  valtiokohtaiset, maantieteelliset ja kulttuuriset tekijät
  •  ikä, sukupuoli, etninen ryhmä ja muut väestötieteelliset tekijät
  •  yksilöhistoria, kuten lapsuuden traumat, auto-onnettomuudet tai arvovaltaiset palkinnot
  •  elämäntilanne, kuten siviilisääty, ammatti, työpaikan varmuus, tulot, terveys ja uskonnollisuus.


Meidät suomalaiset on jossakin tutkimuksissa todettu olevan maailman onnellisin kansa. Olemme onnekkaita, koska olemme syntyneet Suomeen. Itsekin koen, että olen saanut elää onnekasta elämää, jos vertaa keskimäärin maailman väestöön. Asiat ovat mielestäni menneet hyvin huolimatta siitä, että elämässäni on ollut haasteita ja vaikeita tilanteita, niin kuin meillä kaikilla.

Tämä onkin yksi Sarasvuon podcastin mielenkiintoisimmista aiheista. Onnellinen ihminen kohtaa onnettomuudetkin joustavasti sekä suhtautuu niihin elämään kuuluvina tekijöinä, joita tulee ja menee. Onneton ihminen sen sijaan kokee, että elämä on vain pelkkää onnettomuutta. Hän on jo etukäteen pettynyt, eikä rohkene aloittaa uutta toimintaa koska ajattelee, että se menee kuitenkin mönkään. Hän ei ole auki mahdollisuuksille ja ilmiselvätkin tilaisuudet menevät ohi suun. Onnellinen ihminen on auki ja uskaltaa kokeilla. Vaikka hän epäonnistuu, hän kokeilee uudelleen.

Resilienssi tarkoittaa psyykkistä joustavuutta ja palautumiskykyä. Ihminen jolla on vahva resilienssi sopeutuu muutoksiin, toipuu vastoinkäymisistä ja näkee tulevaisuutensa valoisana haasteista huolimatta.

Se mihin keskityt kasvaa. Positiivisella suhtautumisella saavutat varmemmin onnen. Kun onnistut, innostut ja kun innostut, onnistut.


Voiko onnellisuuttaan lisätä?

Sarasvuon mukaan onni on muokattavissa.

Neljä ominaisuutta, joita onnellisella ihmisellä on ja joita voit harjoittaa onnikoulun (Luck Factory) ja Sarasvuon mukaan:

  1.  He ovat taidokkaita luomaan ja havaitsemaan sattuman tarjoamia mahdollisuuksia.
  2.  He tekevät onnekkaita päätöksiä intuitionsa sekä kokemuksensa perusteella. Usein pelkällä järjellä tehdyt päätökset eivät ole niitä parhaimpia.
  3. He luovat itseään toteuttavia haaveita ja suunnitelmia omilla positiivisilla odotuksillaan eli menevät tilanteisiin joihin pessimisti ei mene. 
  4. He omaksuvat resilientin asenteen vastoinkäymisiin. Vastoinkäyminen on astinlauta.


Minkälainen on sinun mielestäsi onnellinen mies? Voiko mies tunnustaa olevansa onnellinen?
Tämä on Miehen mitta -blogi ja minä olen Petri Sirén.


If you hate, you punish yourself
If you are angry, you punish yourself
If you are loving, you reward yourself
If you are happy, you create possibilities for more happines

OSHO

sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Paina huules huulia vasten, kosketa mua joka paikkaan.



Olen tunnistanut koskettamisen aikaansaaman hyvän olon ja olen elänyt myös kosketusvajeessa.

Kauppakeskuksessa törmäsin tuttuun naiseen. Halasin häntä ja silittelin olkapäästä. Ilman mitään taka-ajatusta. Ihan vaan siksi koska tuntui siltä. Paksut talvivaatteet päällä, mutta kuitenkin. 

Lähdettyäni kohti autohallia jäin miettimään kohtaamista. 

Voisiko joku käsittää asian väärin ja mitä sitten? Voiko joku ulkopuolinen vetää kummallisia johtopäätöksiä halauksestamme?  
Entä jos hänen miehensä suuttuu?

Koskettaminen on voimakas sanattoman viestinnän muoto. Itselleni se on luonnollista, olenhan terveydenhuollon koulutuksen saanut. Siellä jos missä opitaan koskettamisen tärkeys. Ystävällinen kosketus vanhuksen kanssa hoitolaitoksessa saattaa rauhoittaa levottoman potilaan paremmin kuin mikään lääke.

Arjessa ja kiireessä on helppo unohtaa puoliso. Pusu ja halaus ovensuussa töihin lähtiessä auttaa jaksamaan päivän haasteet.

Tuoreessa parisuhteessa emme malta pitää näppejämme erossa toisesta. Koskettaminen tuntuu hyvältä. Mutta miksi se usein loppuu jossain vaiheessa? Unohdamme kumppanimme ja pidämme häntä itsestäänselvyytenä.


                                                            


Kuinka hankalaa onkaan koskettaa toista taas vuosien jälkeen. Mikä siitä tekee niin vaikeaa? Pitkään yhdessä eläneiden ihmisten kanssa olen pariterapiassa keskustellut siitä, miten vaikeaa on enää palata koskettamiseen. Pienestä tässäkin on hyvä lähteä. Aluksi jopa kädestä pitäminen saattaa tuntua oudolta. Entä siitä eteenpäin? Kuinka opetella uudelleen tutkimaan kumppanin kehoa? 

Koskettaminen saattaa olla yhtä vaikeaa kuin puhuminen, mutta kommunikaatio ja kosketus ovat lääkkeitä, jotka antavat enemmän kuin ottavat.

Lapsena sylissä pidetty ihminen voi paremmin, psyykkisesti ja fyysisesti. Eläinkokeissa on todettu, että kosketuksen puute aiheuttaa eläintenkin poikasissa levottomuutta, kiusaamista sekä lyhytjänteisyyttä.

Voiko olla, että monenlainen levottomuus kouluissa on koskettaminen puutetta? Kärsivätkö lapsemme siitä? Eikö poikamme osaa koskettaa ja kaipaako pieni tyttö ihailevaa huomiota niin paljon, että lähtee vieraan miehen matkaan?

Frank Pappa aikoinaan toisti televisiossa sloganiaan ”kosketelkaa toisianne”. Itse lisäisin nykypäivänä, että tiedä miten kosketat. On tärkeää tunnistaa omat rajansa ja kunnioittaa toisen rajoja.

Mikä on soveliasta ja mikä ei? 

Mihin kehon alueisiin on sallittua koskettaa? Kädet, olkapäät ja hartiat ovat neutraaleja alueita. Kehon etupuoli sen sijaan on aluetta, jonka koskettelu saattaa aiheuttaa kiusallisia tilanteita.

Tunnista sanaton viestintä. Pyydä lupa halata avaamalla kätesi ja sylisi sekä katsomalla halattavaa silmiin.
Aloita pienestä, älä hyökkää kimppuun. Onko tilanne sopiva koskettamiselle?

On myös hyvä ymmärtää, että kaikilla ihmisillä ei ole samanlaiset kehon rajat. Kaikki eivät siedä koskettamista lainkaan. Esimerkiksi oma poikani ei juuri läheisyydestä piittaa ja halaaminen on joskus vaikeaa.

Aikoinaan Rukan hissipoikien koulutukseen kuului opetella ranskalainen poskisuudelma, pojat kun olivat joskus ymmärtäneet kyseisen käytännön täysin väärin. Nykyään varmaan kaikki ymmärtävät poskisuudelmat. Kosketuksessa on siis kulttuurillisiakin eroja.

Innoituksen tähän blogikirjoitukseen antoi kirja Kehon mieli, Hanna Svennevig, Wsoy 2005

Onko miehen mitta olla kaipaamatta kosketusta?

sunnuntai 6. tammikuuta 2019

Rakastan sinua



Kolme sanaa, joita ei ole helppo sanoa: minä rakastan sinua. 

Yhdeksän vuotta sitten tapasin nykyisen puolisoni ja muistan hyvin, kuinka vaikeaa oli sanoa nuo kolme sanaa ensimmäisen kerran.

Jännitti, sanat jotenkin kuulostivat omituisilta suussani. 

Pelotti, että mitä toinen vastaa.

Tuohon aikaan minun ei ollut helppoa osoittaa tunteita, sen verran vereslihalla olin. Elämän karikot olivat hieroneet aikamoisella karheudella.

Itseluottamus ei ole pysyvä olotila vaan se vaihtelee tilanteesta toiseen. Joskus olet vahvoilla ja toisessa hetkessä tuntuu, että pienikin tönäisy suistaa pois polulta. 

Edellä mainitussa tilanteessa uskalsin heittäytyä ja tunnustaa rakkauteni. En tiedä, miten olisi itseluottamukselleni käynyt, jos vastaus olisi ollut torjuva. Luultavasti olisin keräillyt palaset ja lähtenyt uudelleen kokoamaan itseäni. Näinhän me usein teemme.

                      

Kun tunnustat rakkautesi ensi kertaa, asetat itsesi tilanteeseen, jossa tulet joko hylätyksi tai hyväksytyksi. Jos elämässä on ollut paljon hylätyksi tulemisen kokemuksia, luottamus ihmisiin ja itseen ei ole välttämättä kovin korkealla. 
Onneksi haavat voivat umpeutua. Luottamus on palannut ja uskallan kertoa rakastavani.

Meille suomalaisille, varsinkin miehille, rakkaudesta puhuminen tai sen tunnustaminen ei ole itsestään selvää. Tunteellisuus koetaan usein heikkoudeksi. Kuitenkin asia on täydellisesti toisinpäin. Ihminen, joka uskaltaa tunnustaa rakastavansa ja pystyy osoittamaan tunteensa on henkisesti vahva ja sinut itsensä kanssa.

Onko miehen mitta olla herkkä?

Ensi kerran jälkeen on ollut helpompaa, nyt voin jo höpötellä rakkaudesta useamminkin. Tämä ei tarkoita, että kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla. 
Tapoja on monenlaisia - pieniä tekoja, rakkauden osoituksia, toisen auton lämmittämistä pakkasaamuna ja yhteisen kodin huoltamista. Tärkeintä kai on se, että osoittaa, että olet minulle tärkeä.

Riittääkö, jos olet kymmenen vuotta sitten vannonut valan alttarilla? Elämän ruuhkavuodet, arki, mitä näitä nyt on. On helppoa kiireessä sivuuttaa toinen, jättää vaille huomiota. 
Kuitenkin hän on se, jonka kanssa olet päättänyt viettää suuren osan elämästäsi. Hän on sinun paras ystäväsi, luottopakkisi. Kerro tai näytä se hänelle. Ehkä hän tarvitsee sitä vahvistusta juuri nyt.

Minä olen Petri Sirén ja tämä on Miehen Mitta -blogi

”Voit valita tuhansista teistä.
Voit valita ja erehtyä.
Kunhan vain valitset mihin kohtaan, kenen syliin painat pääsi.”

-Tommy Tabermann-

lauantai 29. joulukuuta 2018

"Harhailetko hallitusti vai hortoiletko holtittomasti?"



Uskon monen bloggaajan kirjoittavan tästä aiheesta näin vuoden vaihtuessa, kun katsotaan taaksepäin ja samalla suunnataan ajatus tulevaisuuteen.

Miten sinä katselet mennyttä? Onko sinulla suunnitelmia tulevalle vuodelle? Haaveiletko jostain?

Itse haaveilen oman vastaanoton laajentamisesta sekä terapian ja seksuaalineuvonnan yhdistämisestä. Olkoon tämä manifestointinani tulevalle vuodelle!

Tavoite kirkastuu, kun sen sanoo ääneen tai kirjoittaa paperille.

Luin joskus hauskan lauseen, joka jäi mieleeni: harhailetko hallitusti vai hortoiletko holtittomasti? Jotta et hortoilisi, on hyvä tehdä hiukan inventaariota menneeseen ja miettiä, mitä haluaa tulevaisuudelta.

Matkalla kohtaat varmasti haasteita, mutta jos tavoite on oikea, ne on helpompi selättää.

Miten saamme itsemme tekemään asioita? Taustalla on ainakin
  •        oikeista asioista motivoituminen - mitä oikeasti haluat?
  •         tahdonvoima
  •         oikeiden tapojen rakentaminen vaikkapa kolmosen säännöllä
  •         ympäristön muokkaaminen toimintaa tukevaksi.

Isompia elämänmuutoksia tehdessä on hyvä asettaa tavoite. Minkälainen on hyvä tavoite?
  •         Tarkka
  •         Mitattava
  •         Saavutettavissa oleva
  •         Oleellinen
  •         Aikaan sidottu

Varaudu myös vastoinkäymisiin, sillä niitä tulee aina. Tarkastele mahdollisia haastavia tekijöitä jo etukäteen. Se auttaa varautumaan.

Välitavoitteita on hyvä asettaa matkan varrelle, jotta tiedostat olevasi oikealla tiellä ja näet, kuinka suunnitelmasi etenee. Pidä kuitenkin katseesi päätavoitteessa.



Ei ole lainkaan hullumpi ajatus tehdä suunnitelma graafiseksi. Piirrä aikajana tai visualisoi muuten. Voit myös kirjoittaa kalenteriisi välitavoitteita ja suunnitelmaasi.

                                    Kytke autopilotti pois päältä!

Toimimme usein tiedostamatta tekemisiämme. Illalla askeleet käyvät keveästi jääkaapille voileivän, viinin tai oluen luokse sen kummemmin miettimättä.

Olen opetellut ”sammuttamaan” joitakin automaattitoimintoja. Kehitin tupakointia lopettaessani kolmosen säännön. Kolme sekuntia, kolme minuuttia, kolme tuntia. Mieti ensin kolme sekuntia, ennen kuin tartut savukkeeseen tai jääkaapin kahvaan. Seuraava tavoite voi olla kolme tuntia tai kolme päivää. 

Kytke autopilotti pois päältä!

Muista myös jakaa kiitosta itsellesi ja tukijoukoillesi.

Hyvää ja tavoitteellista uutta vuotta 2019!

sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Mitä tarkoittaa seksuaalinen itsetunto?



Hyvä seksuaalinen itseluottamus tarkoittaa itsen hyväksymistä sekä kehollisesti että mielen tasolla. Se on itsensä tuntemista, omien rajojen kunnioitusta ja rehellisyyttä itseään kohtaan. Jos olet ammentanut oppisi pornosta, kuten useimmat meistä miehistä, käsityksesi seksistä saattaa olla vääristynyt. Tämä saattaa tarkoittaa, että myös seksuaalinen itsetuntosi voi olla vääristynyt.

Onneksi luet juuri nyt tätä blogia, sillä siitä päätellen olet tiedonhaluinen ja suhtaudut asiaan myönteisesti. Lisätään tähän vielä puhuminen. Näillä keinoilla ja asenteilla ei ole koskaan liian myöhäistä löytää omaa myönteistä seksuaalisuuttaan. 

"Emme kehtaa puhua seksistä ja seksuaalisuudesta, joten rakennamme oman käsityksemme siitä." 

Seksuaalisuus on meissä jo syntyessämme, se on luonnollinen osa meitä. Valitettavasti yhteiskuntamme historiassa siitä on tehty likaista ja syntistä. Emme kehtaa puhua seksistä ja seksuaalisuudesta, joten rakennamme oman käsityksemme siitä. 

Usein pohjalla ovat ne vääristyneet olettamukset esimerkiksi siitä, kuinka kauan yhdynnän pitäisi kestää tai kuinka usein on ”normaalia” harrastaa seksiä. Nämä ovat useimmin kysyttyjen kysymysten listalla kärkipäässä (jos joku niitä uskaltaa kysyä).  Jos itsetuntosi riittää ja olet riittävän tiedonhaluinen, etsit vastauksia alan kirjallisuudesta ja muista asiallisista tietolähteistä (kuten meiltä seksuaalineuvojilta).

Hyvän seksuaalisen itsetunnon omaava ihminen on avoin, leikillinen ja kykenee keskustelemaan kumppaninsa kanssa avoimesti seksistä ja siihen liittyvistä haasteista. Kun sinulla on hyvä seksuaalinen itsetunto, uskallat kysyä kumppaniltasi tukea seksiin liittyvissä kysymyksissä. Sinä tiedät rajasi ja kunnioitat niitä. Olet kuitenkin joustava ja rohkea kokeilemaan jotain uuttakin.

                                                           Kuvituskuva Bing


Kuinka vahvistaa seksuaalista itsetuntoa?

·        Lue ja tutki
Lue asiallisia tietolähteitä sekä tutki omaa seksuaalisuuttasi ja kehoasi.

·        Puhu
Etsi rohkeutta keskustella seksistä avoimesti ja ilman ennakkoluuloja. Hyvä kommunikaatio auttaa sinua tuntemaan itsesi ja kumppanisi paremmin.

·        Ole avoin
Ole avoin seksuaalisuudellesi, itsellesi sekä kumppanillesi. Jätä yletön järkeily pois ja heittäydy yhteiseen leikkiin.

·        Kehopositiivisuus
Arvosta itseäsi ja kehoasi. Olet kaunis!

Jos sinulla on seksuaalisuuteen, seksiin tai kehoosi liittyviä traumaattisia kokemuksia vaikkapa sairauden vuoksi, ota yhteyttä alan ammattilaisiin. Koskaan ei ole myöhäistä. Oikeastaan juuri nyt voisi olla oikein hyvä aika.

Uskallatko ottaa puheeksi? Kuinka ottaa puheeksi?

Minä olen Petri Sirén ja tämä on Miehen Mitta-blogi


sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Kuka on makuuhuoneessasi?



Mielenkiintoinen kysymys, eikö totta? Eihän siellä ketään ylimääräisiä pitäisi olla? Hyvin usein siellä kuitenkin on muita. Haamuja, entisiä rakastajia, puolisoita, lapsia, isiä ja äitejä.

Seksielämäämme liittyy paljon herkkiä muistoja, jotka saattavat tuntua häpeällisiltäkin.  Oletko joskus jäänyt kiinni itsesi tyydyttämisestä? Onko sinut yllätetty tyttö- tai poikaystävän kanssa muhinoimassa? Ovatko vanhempasi tulleet paikalle kiusallisella hetkellä? Oletko joutunut noloon tilanteeseen rakastellessa? Onko lerpahtanut kesken aktin?

Mies, laukeatko ennenaikaisesti? Se saattaa johtua siitä, että olet joutunut nuoruudessasi tyydyttämään itsesi pikaisesti ennen kuin vanhempasi saapuvat tai olet tullut yllätetyksi ns. housut kintuissa.     
            
Punastuttaako tai hävettääkö vielä vuosien jälkeen? Kuinka kauan annat tämän menneen tapahtuman vaikuttaa?

Et ehkä tule tiedostaneeksi sitä tosiseikkaa, että tämän kaltaiset tapahtumat saattavat vaikuttaa nykyiseenkin seksuaalielämääsi. Monet seksuaalisista häiriöistä saattavat johtua traumoista tai kolhuja saaneesta seksuaalisesta itsetunnosta, tavalla tai toisella.

Seksuaalinen elämämme heijastelee menneitä, nykyisiä ja tulevia tapahtumia. Makuuhuoneessamme saattaa kummitella äitimme, isämme tai lapsemme, joiden kautta peilautuvat häpeämme ja salaisuutemme.

Itseluottamus rakentuu terveestä suhtautumisesta itseen, omaan kehoon ja seksuaalisuuteen. On mahdollista saada hyvä seksuaalinen itsetunto aikuisenakin ja löytää oma seksuaalisuutensa uudelleen.

                                          Kuvituskuva Googlesta.

Mistä rakentuu terve seksuaalinen itsetunto?

  •       Hyvä ja luottamuksellinen parisuhde
  •       Kommunikaatio
  •       Harjoittelu
  •       Itsetuntemus
  •       Kehollinen itsetunto

Ei, porno ei kuulu tähän yhtälöön. Porno on fiktiota. Jos haluat kehittyä rakastajana, älä toimi kuten filmeissä. Tutustu omaasi ja kumppanisi kehoon rauhassa ja kiirehtimättä. Mieti etukäteen rajojasi, omia mielihalujasi ja keskustele niistä mahdollisen kumppanisi kanssa.

Myös itsenäisesti voit harjoitella ja tutkia itseäsi. Miehille suunnattua kirjallisuutta löytyy niin suomeksi kuin englanniksikin. Suosittelen lämpimästi esimerkiksi teoksia Moniorgasminen mies, Mantak Chia ja The way of the superior man (David Deida). Teemu Syrjälän Elinvoimaisen miehen kirjaakin voin suositella.

Yksi mahdollisuus tutkia omaa seksuaalisuuttaan turvallisesti on tantra. Ilmaisia tai edullisia tantra-iltoja on suuremmissa kaupungeissa useina iltoina viikossa. Siellä tutustuu samanhenkisiin ihmisiin. Iltoihin voi mennä yksin tai kumppanin kera. Suosittelen kaikille miehille.

Jos sinulla on tarvetta syvällisemmälle avulle, ota rohkeasti yhteyttä ammattiauttajaan.  

Voimmeko kehittää seksuaalisuuttamme? Voiko mies puhua noloista tilanteista? 

Tämä on Miehen mitta-blogi ja minä olen Petri Sirén.

maanantai 5. marraskuuta 2018

Isyys.




Kohta on taas isänpäivä. Mitä isyys on? Minulle oma adoptioisäni ei antanut kummoista kuvaa isyydestä. Lähinnä koin tupakan sekä alkoholin huuruisia ja hajuisia örinöitä olohuoneesta, ankaruutta ja tunnekylmyyttä. Hän kuoli kuusikymppisenä sairastettuaan pitkään. Viimeiset ajat kotona olivat todella vaikeita. Halvaantunut sairas mies kiukutteli ja komenteli, oli kuin pieni lapsi. Taisi pelätä itsekin, piilotti pelkonsa kiukun taakse. Itse olin jo muuttanut kotoa pois, mutta vaikutukset tuntuivat ja tuntuvat ehkä edelleen.

Rauha hänen sielulleen.

Isyyteni alkoi 27.11.1989. Esikoistyttäreni jälkeen maailmaan saapuivat vielä toinen tytär ja kuopuksena poika.

Jäin ensimmäisen lapsen synnyttyä hoitovapaalle. Se oli tuolloin aika uutta ja joku hommailikin minulle hamekangasta. Äidit puistoissa katselivat säälien lapsiraukkaa, jolta he kävivät vaivihkaa kohentamassa lapasia tai haalarin vetoketjua. Ehkä asenne on nykyään toinen.

Elämän ruuhkavuosia en totisesti kaipaile. Huoli omista lapsista kun he sairastivat, hakivat murrosiässä paikkaansa elämässä tai ottivat ensi askelia itsenäistyessään… huoli on varmaan aina läsnä, vaikka tiedän lapsieni pärjäävän elämässä. He ovat isäänsä fiksumpia.

Lapseni ovat jo aikuisia ja eläneet itsenäistä elämäänsä jo vuosia. Tiedän, että olen heille pystynyt antamaan hiukan paremman isän mallin kuin mihin oma isäni pystyi. Tiedän tehneeni kasvattajana myös virheitä. Niinhän me kaikki kasvattajina ja ihmisinä teemme.

Lapseni ja lapsenlapseni: olette minulle rakkaita. En sitä muista aina sanoa, enkä ehkä osoittaakaan. Toivottavasti se kuitenkin välittyy minusta. 

Olen osa sukupolvien ketjua ja kannan mukanani suomalaisen miehen sotien jälkeistä taakkaa. Onneksemme vuosi vuodelta tämä on poistumassa. Miehiä ei ole tuomittu puhumattomiksi ja tunteettomiksi.

Lapseni te olette kasvattaneet minut. Te  olette tehneet  minusta sen miehen, joka olen tänä päivänä. Ilman teitä olisin joku ihan toinen. Tiedän olevani onnekas.

Rakkaudella
isä ja isoisä Petri

Mikä on miehen mitta? Pystyykö mies näyttämään tunteitaan?
Minä olen Petri Sirén ja tämä on Miehen mitta -blogi