HÄPEÄ!

Häpeä on vahva tunne. Häpeää on monenlaista. Joku häpeää itseään, toinen vanhempiaan ja kolmas lastaan.

Omassa tanakassa häpeäkokemuksessani palaan aikaan, jolloin elimme piirtoheitinten ja kalvojen keskellä. Esihistoriallista, mutta me vanhemmat ihmiset muistamme tuon ajan hyvin. Kerran eräässä auditoriossa vaikutusvaltaisessa tilaisuudessa olin hyvin valmistautunut esittelemään työtäni sekä yksikköä jossa työskentelin.

Olin muutamaa viikkoa aiemmin vetänyt saman esityksen pienemmälle porukalle menestyksekkäästi. En siis juurikaan jännittänyt. Valoin uskoa myös työtoveriini, joka jännitti todella paljon. Ei hätää, hyvin se menee, sanoin.

Työtoverini veti oman settinsä todella mallikkaasti. Omalla vuorollani astelin lavalle itseluottamusta huokuen. Sitten – täydellinen pimeneminen. Mitä olen puhumassa? Kalvot ovat aivan sekaisin. Hämmennyn, poskia kuumottaa, päässä humisee, pyörryttää. Työtoverini eturivistä, hän joka juuri oli vetänyt oman osuutensa, huomaa ahdinkoni ja yrittää auttaa minua kuiskaamalla muutamia apusanoja.

Kyseisen tapahtuman vaikutus kesti vuosia. Kalvojen tekeminen saattoi uudelleen aktivoida ahdistuksen häivähdykset. Muistelu nostaa vieläkin tunteet pintaan.

Tämä on useille tuttu tilanne. Hävettää.

Häpeä saattaa vaikuttaa meihin huomaamatta vuosia ja jopa traumatisoida.

Toisenlainen häpeä on kyseessä, kun häpeät toisen ihmisen olemusta tai tekemisiä. Esimerkiksi oma murrosikäinen teini pukeutuu aikuisen mielestä omituisesti tai hänen käytöksensä tuntuu epäsopivalta. 

Toki samainen teini todennäköisesti häpeää vanhempiaan! Entä jos sisarukset häpeävät toisiaan? Onko soveliasta tunnustaa, että on hävennyt omaa kuitenkin rakasta läheistään?

Häpeätkö puolisoasi? Hän saattaa ottaa kutsuilla muutaman drinkin liikaa, puhuu samaa asiaa äänekkäästi ja moneen kertaan ja käyttäytyy huonosti.  Oletko vastuussa hänen tekemisistään? Et. Ne ajatukset ja myötähäpeän tunteet ovat vain sinussa. 

Vain sinä voit tehdä omille ajatuksillesi jotain.

Kun olin lapsi, minulle joskus sanottiin, että häpeäisit edes tai hyi häpeä! Onko häpeän tunne tarpeellinen? Mitä on liiallinen häpeä? Sen takana on usein epäonnistumisen tai torjutuksi tulemisen tunne.

Häpeästä vapautuminen tarkoittaa sitä, että hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet ja rakastat itseäsi. 

Kun tunnistat tunteen, voit tehdä sille jotain. Tunteen käsittely puhumalla, huumorilla tai vaikkapa kirjoittamalla usein helpottaa. Tavoitteena on anteeksianto, itselle ja muille.

Mikä on miehen mitta? Voiko häpeästä puhua? 

Minä olen Petri Sirén ja tämä on miehen mitta -blogi

”Kun hyväksyt, että et ole täydellinen ja että teet vääriä valintoja, hyväksyt muidenkin epätäydellisyyden ja väärät valinnat.” -Tara Lange